Up

Iskä osti mulle kiipeilykengät tosi kauan sitten, kokoo 26. Ne oli mulle tietty liian isot, enkä mä muutenkaan ollu tarpeeksi iso kiipeilemään. Tänään olin! Ajettiin pyörällä Tapanilaan, siellon valtava seinä. Mullon myös omat valjaat. Oli se tosi jänskää, varsinkin alas tuleminen köyden varassa. Mut isi sano, että mä olin tosi taitava, osasin lukee reittejä ja kiivetä jaloilla. Välillä otettiin evästä, että jaksettiin taas. Pian uudestaan!

Viikonloppu ilman loppua

...siis keskellä viikkoa, melkein. Käytiin aamulla koko porukalla skutsissa. Se on metsä, meillon hieno, se on suojeltu, siellä ei saa suorittaa hakkuita. Eikä tarttekkaan, siellon puita nurin melkein yhtä paljon kuin pystyssä. Mutta niiden annetaan olla, paitsi ne sahataan, mitkä on kaatunu polulle. Oli paljon kukkia, valkovuokkoja ja ketunleipiä – niitä äiti ja isi söi! Mä en, joku raja kasvissyönilläkin. Enkä mä edes ole, vege siis. Sit oli mustikoita kanssa, kukassa. Ja kieloja, ei kukassa. Ja lintuja, mustarastas on aika siisti laulaan. Tiedätteks miltä näyttää vauvakäpy? Mä tiedän, se on pinkki. Vihree toukka meinas syödä isin, onneks me huomattiin se ajoissa. Se meni hassusti eteenpäin. Ja sit me nähtiin kääpien terassitalo. Oli kivaa vaikka tuuli kovaa.

Kerhokin loppu, jumpe...

Ei yhtä ilman toista. Kerhokin loppui kevätjuhlaan. Esiteltiin taas taitoja vanhemmille ja sit vähän syötiin. Olivia on mun kerhobestis, toivottavasti me nähdään kesälläkin. Lilikin oli tietty mukana. Äiskä ei saanut juhlinnasta tarpeekseen, se lähti kerholta suoraan kaupunkiin bilettään, iskän kanssa me kärryteltiin kotiin vaan, iltapala, pesut ja nukkumaan...

Muskari loppui – musiikki ei koskaan...

Tänä iltana oli vähän surullista: oli vika muskari. Se oli juhlamuskari, äiti ja isi ja Lili oli kanssa mukana. Näytettiin mitä ollaan laulettu ja leikitty ja silleen. Mut onneks syksyllä taas saadaan jatkaa Pauliinan kanssa, Pauliina on pop.

Jalalla koreasti

Ballet Company Björklund esittää: Päiväni hyrränä - moderni tulkinta perinteikkään suosikkilelun sielunelämästä.

Fisuelämää

Isillä oli tänään joku juttu Lintsillä ja kun se loppu mentiin mekin sinne. Mut ei niihin mahavemputtimiin, vaan Siilaiffiin, kattoon mitäkaikkee vedessä ui. En ainakaan minä, jos tollasia on kavereina - haita ja mustekaloja, meduusoja ja merihevosia. Ja jotku kalatkin oli isompia kun minä. Mut karppi oli kiva, sen kanssa me tultiin juttuun ja vedettiin juhlavasti "Vesiemme laulu"...

Hauskaa Vappua!

Teille kanssa. Meillä oli, eikä ihan vähän. Lähdettiin perjantaina Pohjanmaalle Mummin luokse. Mä tein Mummille kukkakortin, ihan itse. Lauantaina tuli Senni ja Eeli kanssa, ja meininki oli sen mukaista!



Sunnuntaina sit Anttilaan ja vähintään yhtä hyppyhurjaa hillumista Miskan kanssa!



Ja loppuhuipennuksena maanantain perinteiset vappupäivän Peuhajaaset, jossa mentiin jos milläkin vehkeellä ympäri pihaa. Ja sit - vitsi - mä ratsastin ihan oikeella hevosen ponilla!