Konnekting piiplö

Nyt en kauheesti kerkee kirjotella, koska mun pitää kattoo, et äiti saa tehtyä kaikki jutskat kun pikkusiskon ristiäiset on ihan kohta viikonpäästä reilu. Iskä tekee vaan töitä, taas. Mut sisko syö tosi paljon ja nyt huutaa vähemmän, kai se ei oo enää niin masukipee. Hyvä homma. Se naureskeleekin jo aika paljon. Ja ihan ohimennen mainitsen, että Leia-serkku tuli jostain Mänsesteristä, joka on aika lentsikkakaukana, mun kaa leikkiin. Sit se lähti takasin.



Hirveesti ei ehdi kyläileen, joten pitää käyttää härveleitä. Tosin tota korvatikkuakaan mä en enää tartte kun jutskaan Famun, Fafan tai Danielin kaa, koska meillon nyt kaikilla videochättitsydeemit, jes!

Villisikakeksejä ja muuta vikkelää

Joskus aikuiset ihan hömpsöjä. Niinku yks kerta kun äiti oli ostanu viljakeksejä ja sit seuraavana päivänä mä pyysin sellasta ja äiti kuuli, että mä sanoin villisikakeksi. En sanonu. En varmana. Entäs sitten, villisiat on paljon kivempia kun vilja, mikä se ees on... Sit me käytiin Korkeasaaressa kaikki. Sielloli kaikkia muita kivoja eläimii, mut niistä ei oo kuvia kun iskä otti vaan videoo kun karhu yritti syödä lapsii ja visentit kopsutteli päitään yhteen ja vesikko oli ihan sekasin ja saukko laski vesimäkeä ja paviaanit pyllisteli ja vaikka mitä kaloja kanssa ja käärmeitä ja kilpikonnia. Korkeasaari on ihan ykkösmesta. Sisko nukku, paitsi söi välillä. Kotona se huutaa aikas paljon, kun sillon massu kipee. Mun sylissä ei huuda. Se oli mulla sylissä. Mun sisko. Ihana.



Eilen me käytiin iskän kanssa pyörällä kattoos hevosia. Ne on isoja. Isi uskals paijata niiden naamaa, mä en. Niiden pää on isompi kun mä, varmaan on. Mut ne sano ihahaa ja mä tajusin heti et se on "heihei" niitten kielellä. Sit sielä oli kaks ponia. Ne oli jo ihan järkevän kokosia, niinku fasterin koirat Miina ja Melli, sellasia. Niillä oli hienot harjat. Mut kans nälkä koko ajan, ei ne ehtiny seurusteleen. Et näin, ihahaa!